Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Avoimen tiedon keskuksen tutkimushankkeessa on tuotettu kaikille avoin, suomalaista urheilujournalismia käsittelevä ja alan julkaisut kokoava verkkosivusto. Akateemisen vertaisarvioinnin läpikäynyt sivusto tarjoaa helposti tavoitettavaa ja populaariin ulkoasuun paketoitua tietoa laajalle käyttäjäkunnalle.
Jyväskylän yliopiston mediaurheiluun erikoistuneen tutkijan Antti Laineen johdolla on laadittu Urheilujournalismin bibliografia -verkkosivusto, jossa esitellään muun muassa urheilujournalismin ominaispiirteitä ja keskeisiä käsitteitä sekä suomalaisen urheilujournalismin historiaa ja sitä luotaavia tutkimusteemoja. Sivuston ydin on vuosittain päivitettävä bibliografia. Bibliografia sisältää tällä hetkellä yli 2200 suomalaista urheilujournalismia käsittelevää julkaisua, jotka on teemoiteltu aiheittain ja tyypitelty julkaisuittain. Niistä runsaat 400 on luettavissa verkossa. Bibliografia mahdollistaa myös hakutoiminnot.
Urheilujournalismi on suosittua, mutta siihen kohdistetaan myös paljon kritiikkiä
Urheilu on suosituimpia globaalin viihdeteollisuuden ja populaarikulttuurin alueita, minkä seurauksena urheiluilmiöistä raportoivaa journalismia kulutetaan runsaasti. Suuren suosion ja viihteelliseen luonteensa myötä urheilujournalismiin on kohdistettu paljon kritiikkiä.
Urheilutoimittajia on perinteisesti arvosteltu siitä, etteivät he harjoita tutkivaa journalismia tai pohdi urheiluilmiöiden yhteiskunnallisia yhteyksiä. Uutisoinnin on todettu rajautuvan kapea-alaisesti huippu-urheiluyhteisöllisten kehysten sisälle. Superlatiivien sarjatulella urheilusuorituksia hehkuttelevien toimittajien on tulkittu liioittelevan ja dramatisoinnin pursuavan yli. On sanottu, että mikäli journalismi olisi tavaratalo, urheilujournalismi olisi sen leluosasto.
Kritiikin juuret paikannetaan alan syntyhistoriaan: varhaisimmat urheilutoimittajat nousivat urheiluliikkeen sisältä, käytännön työ toimi alan korkeakouluna ja toimittajat olivat kohteensa edessä kontillaan. Tällaisen urheilupaatoksen ajat ovat kuitenkin kaukana takana. Urheilutoimittajat ovat ottaneet etäisyyttä raportoinnin kohteeseen ja nykyisin iso osa heistä työskentelee journalisteina siinä missä muidenkin alojen toimittajat. Samalla urheilujournalismin laatu on parantunut merkittävästi, vaikka kiire ja resurssien supistuminen sitä vastavuoroisesti nakertavatkin.
– Toisaalta perinteinen kritiikki on palannut siinä mielessä juurilleen, että monet urheilutoimittajat operoivat nykyisin osana mediaurheilun tuotantokoneistoa. Kun esimerkiksi televisioyhtiö maksaa miljoonia tietyn urheilutapahtuman lähetysoikeuksista, raamittaa se väistämättä toimittajien työnkuvaa. Urheilusuorituksia on soveliasta kritisoida, mutta ei mielellään itse tuotetta, Laine esittää.
Urheilujournalismin tutkimus lisääntynyt merkittävästi
Kesti varsin pitkään ennen kuin tutkijat pureutuivat urheilujournalismiin, mutta nykyisin tutkimustietoa on Suomessakin tarjolla varsin monipuolisesti. Alaa käsitteleviä väitöskirjoja on tehty toistakymmentä, vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita noin 50 ja pro graduja useita satoja. Ammattiyhteisölle suunnattuja artikkeleita on puolestaan julkaistu noin tuhat ja muita yleistajuisia artikkeleita runsaat 500. Määrät eivät sisällä sanomalehtiartikkeleita, jotka on rajattu bibliografian ulkopuolelle.
Julkaisujen runsaasta kokonaismäärästä huolimatta tieto suomalaisesta urheilujournalismista on silti ollut varsin sirpaleista. Suomessa ei ole yliopistotason urheilujournalismiin erikoistuvaa koulutusta ja esimerkiksi oppimateriaaleja on toistaiseksi ollut tarjolla vähän. Sivustolla pyritään osaltaan nostamaan alan akateemista profiilia ja paikkaamaan materiaaliaukkoa.
Erityisen merkittävänä julkaisun tekijät pitävät avausta uudentyyppiselle akateemiselle tietotuotannolle. Iso osa akateemista tutkimuksista julkaistaan nykyisin kansainvälisissä tiedelehdissä, joista valtaosalla on niukasti lukijoita. Tutkijat kirjoittavat lehdissä toisilleen, pätevöittävät julkaisuilla itseään ja tieto ei tavoita päätöksentekijöitä, niin sanotusta suuresta yleisöstä puhumattakaan.
– Tieteellisessä julkaisu- ja rahoitusjärjestelmässä on pahoja valuvikoja. Se pohjautuu indikaattoriseurantaan, mikä tukee julkaisemista tiettyjen kansainvälisten kustantajien lehdissä. Järjestelmä ei kannusta kotimaiseen julkaisemiseen, jolla pyrittäisiin tavoittamaan laaja käyttäjäkunta. Jotta tieteellä voidaan vaikuttaa, tulisi tiedon kuitenkin olla helposti tavoitettavissa. Tämän hankkeen yhtenä tarkoituksena on toimia ladunavaajana uudentyyppiselle kotimaiselle tietotuotannolle, Laine toteaa.
– Sivustosta on pyritty laatimaan helppokäyttöinen ja yleistajuisine teksteineen sekä kuvituksineen populaari. Se sisältää yli sata valokuvaa, joiden kohteina on muun muassa suomalaisen urheilujournalismin tekijöitä historiasta nykypäivään. Vertaisarvioituna akateemisena julkaisuna sivustolla esitetään tietysti tarkasti myös työssä käytetyt menetelmät, mutta ne on erotettu omaksi osiokseen, hankkeessa tutkijana työskennellyt Joakim Särkivuori sanoo.
Sivusto on julkaistu Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen julkaisusarjassa JYU Studies.
Lue lisää: Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia.
Urheilutoimittajain liiton pääsihteeri.
