Urheilutoimittajain liiton Vuoden urheilija -äänestyksen voitti jääkiekkoilija Aleksander Barkov (s. 2.9.1995 Tampere), joka juhli viime vuonna NHL-mestaruutta Stanley Cupia ensimmäisenä suomalaisena kapteenina. Florida Panthersin kippari oli myös joukkueensa pelillinen johtaja ja voitti lisäksi NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle luovutettavan Frank J. Selke Trophyn.
Barkov on vasta kaikkien aikojen kuudes joukkueurheilija, joka on Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä (1947–2024) valittu Vuoden urheilijaksi. Ensimmäiset neljä olivat jalkapalloilijoita (Jari Litmanen 1995, Sami Hyypiä 2001, Teemu Pukki 2019, Lukas Hradecký 2020). Vuosi sitten tittelin vei koripalloilija (Lauri Markkanen). Barkov on siis ensimmäinen Vuoden urheilijaksi äänestetty jääkiekkoilija. Lähimmäksi on aiemmin päässyt Jari Kurri, joka sijoittui vuonna 1990 toiseksi keihäänheiton EM-kultamitalisti Päivi Alafrantin jälkeen.
Aleksander Barkov sai Vuoden urheilija -äänestyksessä 1 710 pistettä ja keräsi ykkössijoja 94. Viiden parhaan joukkoon sijoittuivat myös jalkapallon Saksan Bundesliigan mestarijoukkueen Bayer Leverkusenin maalivahti ja kapteeni Lukas Hradecký 1 652 pisteellä (66 ykkössijaa), Wimbledonin Grand Slam -tennisturnauksen nelinpelimestari Harri Heliövaara 1 336 pisteellä (14), koripallon NBA-joukkue Utah Jazzin ykkösmies Lauri Markkanen 1 130 pisteellä (19) ja jo selvästi kärkikvartetista jääneenä MM-pronssijudoka, Pariisin olympialaisissakin upeasti otellut Luukas Saha 664 pisteellä (1).
Vuoden urheilija -äänestyksessä kootaan 10 parhaan lista. Äänestäjän on sijoitettava listalle vähintään viisi ja enintään kymmenen parasta urheilijaa. Joukkueita ei saa Vuoden urheilija -äänestyksessä äänestää. Erikseen äänestetään Vuoden joukkue, Vuoden valmentaja ja Vuoden nuori urheilija. Urheilutoimittajain liitto on nimennyt Vuoden urheilijan vuodesta 1947 alkaen, joten valinta tehtiin nyt 78. kerran. Äänioikeutettuja ovat liiton pressikortilliset jäsenet.
Kuva: Kalle Parkkinen/Newspix24
VUODEN URHEILIJA 2024 -TULOKSET
Sija | Urheilija | Laji | Pisteet | Ykkösijat |
1 | Aleksander Barkov | jääkiekko | 1710 | 94 |
2 | Lukas Hradecky | jalkapallo | 1652 | 66 |
3 | Harri Heliövaara | tennis | 1336 | 14 |
4 | Lauri Markkanen | koripallo | 1130 | 19 |
5 | Luukas Saha | judo | 664 | 1 |
6 | Oliver Helander | yleisurheilu | 572 | 0 |
7 | Mikko Rantanen | jääkiekko | 477 | 0 |
8 | Silja Kosonen | yleisurheilu | 469 | 1 |
9 | Eveliina Salonen | frisbeegolf | 458 | 4 |
10 | Miika Kirmula | suunnistus | 384 | 3 |
11 | Leo-Pekka Tähti | yleisurheilu | 287 | 2 |
12 | Sebastian Aho | jääkiekko | 280 | 2 |
13 | Heili Sirviö | rullalautailu | 259 | 1 |
14 | Joakim Oldorff | sulkapallo | 244 | 0 |
15 | Kerttu Niskanen | maastohiihto | 234 | 1 |
16 | Pihla Kaivo-oja | nyrkkeily | 234 | 0 |
17 | Toni Piispanen | yleisurheilu | 226 | 2 |
18 | Kalle Rovanperä | autourheilu | 201 | 1 |
19 | Niklas Anttila | frisbeegolf | 188 | 0 |
20 | Aleksi Virolainen | e-urheilu | 152 | 1 |
21 | Valtteri Uusitalo | purjehdus | 94 | 0 |
22 | Joel Pohjanpalo | jalkapallo | 29 | 1 |
23 | Awak Kuier | koripallo | 20 | 0 |
24 | Krista Tervo | yleisurheilu | 12 | 0 |
25 | Lauri Heinonen | autourheilu | 10 | 1 |
26 | Kaan Kairinen | jalkapallo | 9 | 0 |
27 | Iivari Vihanto | pesäpallo | 9 | 0 |
28 | Saara Retulainen | painonnosto | 8 | 0 |
29 | Sami Välimäki | golf | 8 | 0 |
30 | Miska Mäkinen | salibandy | 8 | 0 |
31 | Santtu Raitala | raviurheilu | 5 | 0 |
32 | Oliver Lindell | golf | 4 | 0 |
33 | Valtteri Bottas | autourheilu | 1 | 0 |
34 | Benedek Oláh | pöytätennis | 1 | 0 |
Aleksander Barkov (s. 2.9.1995 Tampere)
Florida Panthersin Aleksander Barkov pääsi viime kesäkuussa ensimmäisenä suomalaisena NHL-joukkueen kapteenina nostamaan korkeuksiin NHL:n voittopystiä, Stanley Cupia.
Barkov on ollut monessa muussakin asiassa ensimmäinen tai nuorin. Florida Panthers varasi Barkovin vuonna 2013 ensimmäisen kierroksen toisena pelaajana. Niin aikaisella varauksella on suomalaisista varattu NHL:n draft-historiassa vain maalivahti Kari Lehtonen (2002) sekä hyökkääjät Patrik Laine (2016) ja Kaapo Kakko (2019). Ensimmäisenä ei suomalaispelaajaa ole toistaiseksi varattu.
Barkov on toisen polven huippukiekkoilija. Hänen isänsä Aleksander Barkov senior teki maineikkaan uran SM-liigaseura Tapparassa ja myös Venäjän maajoukkueessa. Isä-Barkov pelasi Tapparassa 518 ottelua ja huipensi uransa SM-kultaan kirvesrinnoissa keväällä 2003. Lisäksi hän pelasi Venäjän maajoukkueessa kolmet MM-kisat.
Aleksander Barkov junior on SM-liigan historian nuorin maalintekijä ja ylipäänsä tehopisteen kirjauttanut. Hän oli vasta 16 vuoden, yhden kuukauden ja kahden vuorokauden ikäinen viimeistellessään 4. lokakuuta 2011 Tapparan kotiottelussa Hakametsässä Porin Ässien verkkoon.
Keskushyökkääjänä pelaavan Barkovin NHL-ura käynnistyi heti varausvuonna 2013. Hän on kaikkien aikojen nuorin NHL:ssä esiintynyt suomalaispelaaja. Ikää Barkovilla oli 18 vuotta ja 31 vuorokautta, kun hän teki NHL-debyyttinsä Panthers-paidassa 3. lokakuuta Dallas Starsia vastaan.
Florida Panthersin kapteeniksi Barkov valittiin syksyllä 2018. Heinäkuussa 2021 Barkov teki Panthersin kanssa kahdeksan vuoden jatkosopimuksen, jonka arvo oli 80 miljoonaa dollaria. Maaliskuussa 2023 Barkov nousi Panthersin kautta aikain parhaaksi pisteentekijäksi. Sitä seuraavalla kaudella hän saavutti 700 NHL-tehopisteen rajan. Panthersin tuoreen mestaruuskauden (2023–2024) jälkeen Barkovilla oli pelattuja NHL:n runkosarjaotteluita 737 ja tehopisteitä 711 (266+445). NHL:n pudotuspelejä Barkov on pelannut 71 tehoin 19+40=59.
Vuonna 1993 NHL:ään liittyneelle Florida Panthersille viime vuoden mestaruus oli seurahistorian ensimmäinen. Barkov palkittiin kauden 2023–2024 päätteeksi NHL:n Selke Trophylla (paras puolustava hyökkääjä), jonka hän oli voittanut myös kaudella 2020–2021. Kaudella 2018–2019 Barkovin katsottiin olleen Lady Byng Memorial Trophyn arvoinen. Se annetaan pelaajalle, joka osoittaa parasta urheiluhenkeä ja herrasmiesmäistä käytöstä. Palkinnon saajan äänestävät NHL-toimittajat.
Leijonia Barkov on MM-kisoissa edustanut kahdesti, 2015 ja 2016, sekä olympialaisissa 2014. Niistä hänellä on kaapissaan MM-hopea (2016) ja olympiapronssi. Hän on sijoittunut Vuoden urheilija -äänestyksessä kahdesti aiemmin 10 parhaan joukkoon. Sijoitus oli sekä vuonna 2019 että 2021 seitsemäs.