Vuoden urheilija 2021: Matti Mattsson

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija 2021 -äänestyksen voitti uimari Matti Mattsson. Hän sai 2104 pistettä ja 139 ykkössijaa.

Matti Mattsson (s. 5.10.1993, Pori) saavutti Tokion olympialaisissa heinäkuussa 2021 pronssia 200 metrin rintauinnissa. Pitkän radan EM-kilpailuissa toukokuussa Budapestissa Mattsson oli samalla matkalla neljäs. Hän ui EM-altaassa neljä Suomen ennätystä. 

Olympiapronssi oli Mattssonille uran toinen arvokisamitali. Hän oli 200 metrin rintauinnissa pronssilla myös vuoden 2013 MM-kilpailuissa Barcelonassa. 

Porin Uimaseuraa edustavaa Mattssonia valmentaa Eetu Karvonen.

Urheilutoimittajain Liitto on nimennyt Vuoden urheilijan vuodesta 1947 alkaen, joten Vuoden Urheilija valittiin nyt 75. kerran. Matti Mattsson on kaikkien aikojen kolmas Vuoden urheilijaksi valittu uimari. Aiemmat lajin Vuoden urheilijat ovat Jani Sievinen (1994) ja Hanna-Maria Seppälä (2003).

Vuoden urheilija 2021 -äänestyksessä viiden parhaan joukkoon sijoittuivat Mattssonin vanavedessä nyrkkeilijä Mira Potkonen 1157 pisteellä (6 ykkössijaa), golffari Matilda Castren 1026 pisteellä (26), telinevoimistelija Emil Soravuo 1004 pisteellä (2) ja yhdistetyn hiihdon Ilkka Herola 898 pisteellä (7).

Vuoden urheilija -äänestyksessä koottiin 10 parhaan lista Vuoden urheilija -valiokunnan laatimalta ehdokaslistalta. Listalle oli sijoitettava vähintään viisi ja enintään kymmenen parasta urheilijaa. Kymmenen parhaan -listalle sai äänestää myös ehdokaslistan ulkopuolelta yhden urheilijan, mutta vain niistä lajeista, joissa valittiin eri lajien parhaat urheilijat.

Kuva: Jesse Väänänen/Olympiakomitea.

VUODEN URHEILIJA -ÄÄNESTYS 2021

Sija	Urheilija	Pisteet	Ykkössijat
1	Matti Mattsson, uinti​	2104	139
2	Mira Potkonen, nyrkkeily	1157	6
3	Matilda Castren, golf	1026	26
4	Emil Soravuo, voimistelu	1004	2
5	Ilkka Herola, yhdistetty hiihto	898	7
6	Lukas Hradecký, jalkapallo	834	21
7	Aleksander Barkov, jääkiekko	629	10
8	Ristomatti Hakola – Joni Mäki, maastohiihto	619	3
9	Toni Piispanen, yleisurheilu	543	13
10	Teemu Pukki, jalkapallo	477	5
11	Ari-Pekka Liukkonen, uinti	475	1
12	Mikko Rantanen, jääkiekko	358	2
13	Sebastian Aho, jääkiekko	320	3
14	Lauri Markkanen, koripallo	310	2
15	Topi Raitanen, yleisurheilu	300	1
16	Valtteri Bottas, autourheilu	293	2
17	Natalia Kuikka, jalkapallo	217	1
18	Kalle Koljonen, sulkapallo	215	0
19	Leo-Pekka Tähti, yleisurheilu	206	0
20	Wilma Murto, yleisurheilu	200	0
21	Kalle Rovanperä, autourheilu	196	1
	Eetu Kallioinen, ampumaurheilu	196	0
23	Veera Kauppi, salibandy	186	3
24	Kristian Pulli, yleisurheilu	149	0
25	Amanda Kotaja, yleisurheilu	122	0
26	Tomas Käyhkö, keilailu	117	1
27	Rene Rinnekangas, lumilautailu	100	0
28	Arvi Savolainen, paini	81	1
29	Tuula Tenkanen, purjehdus	29	0
30	Sara Kuivisto, yleisurheilu	27	1
31	Ani Juntunen – Peppi Konsteri, keilailu	24	0
32	Robert Helenius, nyrkkeily	22	0
33	Glen Kamara, jalkapallo	15	0
34	Juha Kivilehto, salibandy	10	1
35	Ari Huusela, purjehdus	9	0
36	Lotta Kemppinen, yleisurheilu	6	0
37	Tuukka Taponen, autourheilu	5	0
	Tuomas Jussila, pesäpallo	5	0
39	Lasse Kurvinen, moottoripyöräily	3	0
	Iivo Niskanen, maastohiihto	3	0
41	Santtu Raitala, raviurheilu	2	0

MATTI MATTSSON (s. 5.10.1993, Pori)

Tokion olympialaiset olivat Matti Mattsonille kolmannet viiden renkaan kilpailut. Hän debytoi olympia-altaassa 18-vuotiaana Lontoossa vuonna 2012. Silloin hän sijoittui 200 metrin rintauinnissa sijalle 17 ollen Suomen paras uimari. Vuotta myöhemmin hän ui hurjalla SE-ajalla MM-pronssia. Sen jälkeen kehitys pysähtyi muutamaksi vuodeksi. Mattsonin omat puheet olympiakullasta Rio de Janeirossa 2016 alkoivat käydä katteettomiksi. Keliakiadiagnoosi ei ainakaan auttanut asiaa, vaikka kilot sen jälkeen karisivatkin. Riossa Mattsson ui 200 metrin rintauinnin alkuerissä sijalle 11, mutta jäi välierissä viimeiseksi ja karsiutui finaalista. Kilpailujen jälkeen Mattssonia kahdeksan vuotta valmentanut Tomi Pystynen vaihtui Eetu Karvoseen. Mutta vastoinkäymiset jatkuivat – Alopecia-niminen sairaus vei Mattsonilta ihokarvat.

Korona hankaloitti Mattssoninkin valmistautumista vuodella siirtyneisiin viime kesän olympialaisiin. SE-murskajaiset vuoden alkupuolella lupailivat kuitenkin menestystä Tokiossa. Ennätykset paukkuivat myös EM-altaassa toukokuussa, mutta 200 metrin rintauinnin finaalissa väärä taktiikka maksoi mitalin, tuloksena katkera neljäs sija. Tokiossa kunto oli kohdillaan ja taktiikkakin toimi. Pronssi tuli SE-ajalla 2.07,13. Se on vuoden 2021 tilastoissa viidenneksi nopein aika ja kaikkien aikojen tilastossa kahdeksas.

MIRA POTKONEN (s. 17.11.1980, Heinävesi) 

Mira Potkonen uusi Tokiossa viisi vuotta aiemmin Rio de Janeirossa saavuttamansa nyrkkeilyn olympiapronssin 60-kiloisten sarjassa. Samalla Potkosesta tuli ainoa kesäolympialaisissa useampaan mitaliin yltänyt suomalainen naisurheilija, Pentti Hämäläisen ohella ainoa useamman olympiamitalin voittanut suomalaisnyrkkeilijä ja lajin historian vanhin olympiamitalisti. Potkonen oli mitalin saadessaan jo 41-vuotias. Yläikäraja olympialaisten nyrkkeilyssä on 40 vuotta, mutta Potkonen sai otella poikkeusluvalla, koska olympialaiset olivat siirtyneet vuodella.

Potkosella on palkintokaapissaan kahden olympiapronssin lisäksi mm. kaksi MM-pronssia (2016 ja 2019) sekä kaksi EM-kultaa (2018 ja 2019) ja yksi EM-hopea (2016). Tampereen Voimailuseuraa edustavaa Potkosta on vuodesta 2009 asti valmentanut Maarit Teuronen.

MATILDA CASTREN (s. 18.1.1995, New York, USA) 

Golffari Matilda Castren voitti viime kesäkuussa Lake Mercedin kentällä Kaliforniassa ensimmäisenä suomalaisena naisten tasokkaimman kiertueen, LPGA:n, osakilpailun. Elokuussa Castren valittiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan joukkueeseen Yhdysvaltoja vastaan käytävään perinteiseen Solheim cupiin. Turnaus pelattiin syyskuussa Ohiossa, ja siellä Castren upotti Euroopan 15–13-voiton sinetöineen putin.

Tokion olympialaisissa Castren oli naisten kilpailussa 18:s, joka on kaikkien aikojen paras suomalaissijoitus olympialaisissa.