Jääkiekkoilija Miro Heiskanen on Pääkaupunkiseudun paras urheilija 2020. Vuoden urheiluteosta Helsingin Urheilutoimittajat palkitsi Amanda Rantasen.
Perinteistä palkitsemistilaisuutta ei koronaepidemian vuoksi tällä kertaa järjestetty. Palkinnot luovutettiin Heiskaselle ja Rantaselle pienimuotoisin seremonioin koronarajoitukset ja -suositukset huomioiden.
HUT on jakanut Pääkaupunkiseudun parhaan palkinnon 41 kertaa, vuodesta 1980 lähtien. Dallas Starsia jääkiekkoliiga NHL:ssä edustava Heiskanen on kuudes tämän tunnustuksen saanut jääkiekkoilija. Aiemmat ovat Markus Ketterer (1992), Valtteri Filppula (2008), Mikael Granlund (2011), Teuvo Teräväinen (2015) ja Marko Anttila (2019). Lisäksi Jokerien joukkue sai Pääkaupunkiseudun parhaan urheilijan palkinnon 1996.
– Pääkaupunkiseudulla on tänäkin vuonna ollut paljon kovia urheilijoita. On hieno fiilis, kun saa tällaisen tunnustuksen, totesi Heiskanen, joka on myös Vuoden urheilija -ehdokaslistalla.
– En ole sen äänestyksen suhteen mitään odotuksia asetellut. Kovia nimiä on listalla monta. On hienoa olla siinä mukana.
Lopullinen läpimurto
Kausi 2019–2020 oli Espoossa 18.7.1999 syntyneelle Heiskaselle lopullinen läpimurtokausi NHL:n terävimmälle huipulle. Heiskasen edustama Dallas Stars ylsi Stanley Cup -finaaleihin. Puolustajana pelaava Heiskanen kirjautti 27 pudotuspeliottelussa pisteet 6+20=26 ja oli puolustajien pistepörssin ykkönen ja koko pörssin kolmonen. Lukema oli NHL:n alle 22-vuotiaiden puolustajien ja eurooppalaispuolustajien kaikkien aikojen ennätys, kuten myös Dallas Starsin puolustajien seuraennätys.
Heiskasta paremman yhden kauden pudotuspelien pistesaldon ovat suomalaisista keränneet vain Jari Kurri ja Teemu Selänne.
– Olen tyytyväinen viime kauteen, niin henkilökohtaisesti kuin joukkueenkin kannalta, Heiskanen kommentoi.
– Trendi oli nouseva. Alku ei ollut jengiltä paras mahdollinen. Mutta onnistuimme nostamaan tasoa ja pleijareissa pelasimme tosi hyvin. Itselläni meni runkosarjakin hyvin, mutta sain siitä vielä parannettua.
NHL:n pudotuspelit pelattiin ”kuplassa” ilman katsojia.
– Ei se pelin sisältöön periaatteessa vaikuta. Toki on vähän erilainen fiilis hallissa esimerkiksi silloin, kun maali syntyy. Mutta pelin taso oli hyvä koko ajan.
Häviö syyskuussa pelatuissa finaaleissa Tampa Bay Lightningille oli tietysti Dallasille karvas.
– Harmittaa, että vähän jäi vajaaksi. Ei se voitetulta kakkossijalta tunnu, mutta ainakin pikkuhiljaa paremmalta, kun aika kuluu. Nälkää ainakin jäi, Heiskanen vakuutti.
Täydennyspelaajan erikoinen osuma
Vuoden urheiluteko -palkinnon HUT on jakanut 32 kertaa, vuodesta 1989 lähtien. Palkinnon tämänkertainen voittaja Amanda Rantanen (s. 11.5.1998 Helsingissä) vaihdettiin 1. joulukuuta Edinburghissa Skotlantia vastaan pelatussa jalkapallon naisten EM-karsintaottelussa kentälle ensimmäiseen naisten maaotteluunsa tilanteessa 0–0, kun lisäaikaa oli pelattu kolme ja puoli minuuttia. Vajaa minuutti myöhemmin Rantanen karkasi Emmi Alasen hienosta pystysyötöstä läpiajoon. Skotlannin maalivahti Lee Alexander torjui Rantasen viimeistely-yrityksen, mutta pallo kimposi Alexanderin torjunnasta Rantasen kasvojen kautta maaliin.
– Muistan sen fiiliksen, kun pallo osui naamaani. Sitten näin maalin ja maalissa pallon. Kaikki se jännitys ja ilo purkautuivat yhtä aikaa. Se oli hieno hetki, vaikka nenästä tuli verta ja vähän sattui, Rantanen naurahtaa.
1–0-voitolla Suomi varmisti vähintään EM-jatkokarsintapaikan ja mitä todennäköisimmin suoran pääsyn kesällä 2022 pelattaviin kisoihin.
– Anna (Signeul, päävalmentaja) kehui treeneissä, mutta en mitenkään ajatellut pääseväni kentälle. Suunnilleen 70. minuutilla Anna käski minutkin ottamaan lämpöä ja olemaan valmiina.
Suomi valmistautui lisäajalla tuplavaihtoon. Olga Ahtinen korvasi Sanna Franssin ja Amanda Rantanen Linda Sällströmin.
– Kyllä minua jännitti, Rantanen myöntää.
– Ohje oli, että heti kun me saamme pallon, minun on vain juostava kovaa pystyyn ja pallo yritetään saada minulle, Helsingin yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Rantanen kertoo. Hän oli varapelaajana jo Helsingissä lokakuun lopussa Skotlantia vastaan pelatussa EM-karsintapelissä, mutta ei silloin päässyt edes harjoittelemaan joukkueen kanssa.
– Kotipeliin varalle pääsy oli iso yllätys. Sen myötä odotinkin olevani varapelaajien listalla myös vieraspelissä. Mutta olihan se taas yllätys, kun pääsin matkalle mukaan, kertaa Rantanen käänteitä, jotka johtuivat muun muassa siitä, että sekä Kaisa Collin että Juliette Kemppi joutuivat koronatilanteen vuoksi jäämään pois vieraspelistä.
Hyvä maku liigakaudestakin
Kansallisessa liigassa Rantanen on helsinkiläisen PK-35:n kapteeni. Hän teki menneellä kaudella joukkueelleen 10 maalia ja oli liigan maalintekijätilaston kolmonen. Nousija PK-35 sijoittui kuudenneksi, vaikka oli etukäteisveikkauksissa putoajakandidaatti.
– Hyvä maku jäi. Moni meistä pelasi ensimmäisen liigakautensa. Pystyimme pelaamaan ennakkoluulottomasti ja varsinkin sarjan alkukierroksilla yllättämään monet kokeneemmat joukkueet, Rantanen sanoo.
– Oli myös tosi upea juttu, kun pääsimme pelaamaan uudistetun Olympiastadionin ensimmäisessä tapahtumassa liigapelin HJK:ta vastaan.
Muutama vuosi sitten Rantanen oli monestakin syystä lopettamassa jalkapalloilun. Nyt on toinen ääni kellossa.
– Haluan katsoa, mihin asti pääsee, kun tekee kaiken täysillä. Unelmoin, että saan tehdä tätä ammatikseni.
Lähde: Helsingin Urheilutoimittajien tiedotus.
Teksti ja kuvat: Matti Hannula.
Urheilutoimittajain liiton pääsihteeri.
