Hall of Fame

Liiton (Urheilutoimittajien Kerho) perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Hänestä tuli suomalaisen urheilujournalismin todellinen uranuurtaja: hän loi oman persoonallisen. Työskenteli Helsingin Sanomien urheilutoimituksessa.

Oli Yleisradion selostaja useissa suurissa urheilutapahtumissa. Hänen piti selostaa Helsingin Olympialaisten avajaiset, mutta hän sairastui vakavasti juuri ennen kisoja.

Oli urheilijana Pariisin olympialaisissa 1924, sijoittuen 400 aitojen välierässä viidenneksi.

Hän on kirjoittanut useita urheilun tietokirjoja, mm. Suuri Olympiakirja 1952.

Toimi aktiivisena Suomen Urheilulehden toimittajana ja oli kolmantena henkilönä perustamassa Urheilutoimittajien Kerhoa 1931. Hän toimi liiton rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenen’ aina vuoteen 1945, jolloin hänet valittiin Urheilutoimittajien Kerhon puheenjohtajaksi. Mannerla kirjoitti myös useita urheilukirjoja.

Kesken jääneiden oppikouluopintojen jälkeen Tauno Tattari siirtyi urheilutoimittajaksi seutukunnan päälehteen, kemiläiseen Pohjolan Sanomiin. Hän otti tällöin käyttöön myöhemmin valtakunnallisesti urheilujutuissa tunnetuksi tulleen nimimerkin ”Maileri”.

Tattari oli Urheilutoimitajien Kerhon perustajajäsen 1931. Hän toimi urheilutoimittajana mm. Uudessa Suomessa, Suomen Urheilulehdessä ja Ilta Sanomissa. Hän raportoi suomalaisten menestystä Amsterdamin Olympialaisissa 1926 paikan päällä.

Hintze tunnetaan Suomen ensimmäisenä urheilutoimittajana ja suomalaisen urheilulehdistön uranuurtajana.

Vuonna 1881 hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä urheilulehteä, ruotsinkielistä Sportenia, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 15. tammikuuta 1881. Hintze toimitti lehteä vuoteen 1893 saakka. Sporten käsitteli muun muassa hiihtoa, soutua, purjehdusta, ammuntaa, metsästystä ja kalastusta.

Hintze vaikutti myös urheiluseurojen perustajana ja urheilutoiminnan edistäjänä. Hänen kirjoitustapansa oli usein sarkastinen ja herätti vastustustakin. Hän jätti pysyvän jäljen sekä suomalaiseen urheilukulttuuriin että urheilujournalismin kehitykseen.

Helge Nygrén oli urheilutoimittaja, päätoimittaja ja tietokirjailija, jonka elämäntyö tallensi suomalaisen urheilun historiaa tuleville sukupolville. Hän työskenteli TUL-lehdessä ja johti Urheilun Kuva-Aittaa päätoimittajana vuosina 1953–1960.

Nygrén julkaisi 44 urheiluaiheista kirjaa. Hänen merkittävimpiin töihinsä kuuluu kuusiosainen Suuri Olympiateos. Laaja tietämys ja perusteellinen taustatyö tekivät hänestä arvostetun urheiluhistorian asiantuntijan. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1980 ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen kunniatohtorin arvon vuonna 1982. Hänen perintönsä elää urheilujournalismissa, kirjallisuudessa ja laajassa, 5800 niteen urheilukirjakokoelmassa.