Fair Play -lehti: Kamala juttu, mutta juuri siksi niin hyvä
3.6.2020 8:59 Uutiset / Urheilutoimittajain Liitto ry

Fair Play -lehti: Kamala juttu, mutta juuri siksi niin hyvä

On perusteltua kutsua muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen tapauksen käsittelyä suomalaisessa urheilujournalismissa jopa poikkeukselliseksi sen laajuuden, keston ja yksityiskohtaisuuden vuoksi. Yle Urheilun toimittaja Joska Saarinen ja Helsingin Sanomien toimittaja Ari Virtanen seurasivat ja raportoivat molemmat tahoillaan tapauksen etenemistä. Nyt he kertovat, millaisia journalistisia valintoja ja päätöksiä taustalla tehtiin ja millaisin perustein.

Penttisen tapauksesta teki Saarisen mukaan erityislaatuisen nimenomaan se, että yhden ihmisen tekemisiä tutkittiin niin yksityiskohtaisesti.

– Pitää tehdä tarkasti se pohdinta, että onko tämä yksi henkilö, on hän sitten Penttinen, Titta Heikkilä tai Marko Yrjövuori, niin merkittävässä asemassa, että on perusteltua julkaista löydöksiä.

– Vaikka lähteet olisivat nimettömiä, pitää miettiä, mitä tästä voi seurata ja minkälaisia seurauksia tällaisella jutulla voi olla, vaikka media itsessään toimisi asiassa vastuullisesti. Sekä omaa toimittajan vastuuta että Ylen vastuuta mediana joutuu tällaisissa tapauksissa pohtimaan tosi laajasti, Saarinen avaa.

Saarinen kokee saaneensa hyvää tukea esihenkilöiltään läpi prosessin. Vaikeita päätöksiä ei tarvinnut tehdä yksin.

– Tehtäväni on tehdä normaalia journalistista työtä, selvittää asioita ja ottaa niistä selvää. Kun mennään julkaisupäätöksiin, meillä on Yle Urheilun toimituspäällikkö, Yle Urheilun päällikkö ja vielä vastaava toimittaja, jotka puntaroivat lopullisen päätöksen. Sen takia ylemmät pomot on olemassa, että minun ei itse tarvitse tehdä ihan niitä kaikkia vaikeimpia päätöksiä.


Joska Saarinen sanoo tapauksen olleen poikkeava
esimerkiksi pitkän kestonsa vuoksi. Kuva: Inkeri Alatalo.

Virtanen ei nosta Penttisen tapausta aivan ainutlaatuiseksi urallaan. Tosin hetken puntaroituaan hän löytää siitä piirteitä, jotka tekevät siitä erityislaatuisen niin hänelle toimittajana kuin koko HS:n toimitukselle.

– Isoja keissejä on aina aika ajoin, mutta kyllä se arjesta poikkeaa siinä, että siitä tuli päivittäistä rutiinia seurata tilannetta.

Ääniviestien julkaiseminen sanasta sanaan ja alkuperäisessä muodossaan meni myös epätavallisuuden puolelle.

– Sanoisin, että sekin oli sellainen päätös, johon ei normaalissa arjessa törmää, että sikäli sitä voi kuvailla poikkeukselliseksi. HS katsoi, että sillä äänellä on dokumenttiarvo ja se autenttisuus vahvistaa jo kerrottuja asioita. Siitä ihmiset pystyvät myös vetämään omat johtopäätöksensä siitä, mitä Penttisen kommunikaatiotyylistä on kerrottu, että tällaista se on.

Virtasen jutusta käy myös ilmi, että Penttisen tukijat ajattelivat Penttiseen kohdistuneen tutkinnan aiheutuneen katkerien ihmisten kostosta.

– Kriittisyyteen liittyy mielestäni aina jutusta ja jutun aiheesta riippumatta, että pitää tiedostaa ja yrittää selvittää lähteiden ja haastateltavien taustamotiivit. Totta kai ihmisillä on intressejä, etenkin ihmisillä, jotka lähestyvät toimitusta tai toimittajaa.

– En sano, että tässä olisi käynyt niin, mutta yleisesti sanottuna silloin pitää erityisesti miettiä, miksi joku lähestyy. Pitää tiedostaa, että aina ihmisillä on jokin intressi kertoa jokin asia. Se on normaalia työhön kuuluvaa kriittisyyttä, miettiä, miksi se sanoo näin tai miksi se kertoo tämän asian, Virtanen toteaa.


Ari Virtasen ei tarvinnut tehdä tämänkään
prosessin edetessä päätöksiä
yksin. Kuva: Matti Hannula.

Lue lisää Joska Saarisen ja Ari Virtasen ajatuksista uusimmasta Fair Play -lehdestä: Fair Play -lehti 2/2020.


   
Urheilutoimittajain Liitto
«  Lokakuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat