Historia

       
Turun kerholla takanaan
       jo kuusi vuosikymmentä

           Eero Toivola
Turun Urheilutoimittajien Kerho on Suomen vanhin urheilutoimittajien paikalliskerho. Maaliskuun 13. päivänä 1949 kokoontui 13 paikallista urheilun piirissä toiminutta henkilöä radiotoimittaja Jorma Lundenin aloitteesta kerhoa perustamaan. Perustaminen ei ollut protesti Urheilutoimittajien liittoa vastaan, vaikka liiton toiminta Helsingissä koettiinkin Turussa hieman etäiseksi. Turussa vain haluttiin enemmän näkyvyyttä omille urheilutoimittajille, joita ei tuolloin toimituksissa kovin montaa ollut eikä heitä juurikaan arvostettu.

Näin kertoi taustoista perustajajäsen Aulis Virtanen, josta myöhemmin tuli koko maassa tunnettu radio- ja televisioselostaja. Perustajajäsenistä on vielä Turussa elossa Veikko Laine, jonka poika Rauno Laine on Kerhon toisen polven jäseniä. Samoin nykyisistä jäsenistä Juha-Pekka Jalo seuraa kerhossa isänsä Lasse Jalon jalanjälkiä.
Turun kerho perustettiin kaksikieliseksi ja ensimmäinen puheenjohtaja oli Åbo Underrättelsenin toimittaja Jarl Bergbom. Hän tyrmäsi perustavassa kokouksessa esitetyn nimiehdotuksen Turun Urheiluneekerit ja näin päädyttiin nykyiseen asialliseen nimeen. Kerhon ensimmäisiä suuria aktiviteettejä oli kuitenkin kansalliset autojen maantieajot, jotka kulkivat Neekeriajojen nimellä. Järjestelyt olivat niin suuritöisiä, että niistä vuoden kuluttua luovuttiin.
Näkyvyyttä saatiin haastamalla Turun Kaupunginteatterin näyttelijät jalkapallo-otteluun. Urheilupuistoon tapahtuma veti 2 000 katselijaa. Vuosikymmeniä myöhemmin oli Kupittaalla jopa 4 000 katsojaa, kun TuUK:n joukkue kohtasi Vesku Loirin ja Jukka Virtasen tähdittämän Zoomin joukkueen.

Vuoden parhaat
vuodesta 1950

Juhlallisen yksimielinen äänestys v. 1962 vuoden parhaita valittaessa. Puheenjohtaja Aki
Tammisto pöydän päässä.

Kerhon toiminnassa eniten julkisuutta ja huomiota on saanut vuoden parhaiden urheilijoiden valinta. Turun paras valittiin ensi kerran 1950, jolloin jalkapalloilija Kalevi Lehtovirta sai kunnian. Seuraavan vuonna valittiin myös paras naisurheilija, joka oli keihäänheittäjä Kaisa Parviainen. Valintaa laajennettiin v. 1963 käsittämään Varsinais-Suomen parhaat urheilijat. Pertti Karppinen on napannut arvonimen peräti kahdeksan kertaa ja naisten puolella suunnistaja Liisa Veijalainen on päässyt saman määrään. Suunnistaja oli myös ensimmäinen naisurheilija, joka pystyi lyömään miehet, kun Eija Koskivaara sai 1992 parhaan urheilijan arvon. Viime vuosina on  tennistähti Jarkko Nieminen lähestynyt Karppisen saavutuksia tulemalla nimetyksi jo kuusi kertaa.

    Aki Tammisto nosti
   kerhon kukoistukseen

Vuonna 1959 kerhon puheenjohtajaksi valittiin Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkö Aki Tammisto. Tarmokas ja ideoita pursuva persoona nosti toiminnan uudelle tasolle. Vaikka silloin ei vielä puhuttu verkostoitumisesta, niin Aki oli taitava solmimaan urheiluseuroihin ja liike-elämään erinomaiset suhteet, joilla saatiin kerhon taloudelliset toimintamahdollisuudet aivan uudelle tasolle.
Tammiston kauden huippukohta oli IX Pohjoismainen urheilutoimittajakongressi v.1963. Se alkoi Helsingissä ja siirtyi sitten neljäksi päiväksi Turkuun.  Runsaassa ohjelmassa mm. saaristoretki, vierailu Kultarannassa ja päätösillallinen Naantalin Kaivohuoneella jättivät osallistujiin puhuttavat muistot.
Tammisto siirtyi sitten Turun Sanomissa niin vaativiin tehtäviin, että hän luopui puheenjohtajan paikasta, mutta kerho oli aina lähellä hänen sydäntään. Akin ansiosta myös toimitusjohtaja, sittemmin vuorineuvos Irja Ketonen oli kerholle hyvin myötämielinen. Samaa linjaa ovat jatkaneet perheyhtiön nykyiset johtajat Keijo, Mikko ja Taru Ketonen, joiden panos myös kerhon 60-vuotisjuhlan järjestämisessä on ollut arvokas.
Tammisto on valittu kerhon kunniapuheenjohtajaksi. Sama arvo on myönnetty kerhoa vuosina 1982-1999 johtaneelle Risto Taimelle. Hänen aikanaan Turku isännöi v.1993 toistamiseen pohjoismaista kongressia. Täällä järjestettiin myös kahdesti Suomen parhaiden urheilijoiden palkitsemistilaisuus tv-lähetyksineen.

Monenkirjava jäsenistö

Kerhon jäsenistössä on aina ollut kahden kerroksen väkeä, päätoimiset urheilutoimittajat ovat A-jäseniä ja avustajat B-jäseniä. Suurimmillaan jäsenmäärä on ollut lähes 150, mistä se viime vuosina on hiukan laskenut. B-jäsenten joukossa on ollut monia urheilun merkkimiehiä, esimerkiksi Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola ja Koripalloliiton entinen puheenjohtaja Jukka Mäki. Jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Tommy Lindholm ja SM-sarjan kaikkien aikojen maalintekijä Heikki Suhonen ovat Kerhon jäseniä, samoin jääkiekkoguru Juhani Wahlsten.

      Viime vuosina on turkulaisten lisäksi kerhoon liittynyt runsaslukuinen salolaisten toimittajien joukko.
     Kerhoa vuodesta 1999 johtanut ja edelleen vetävä Harri Sulonen (<< kuva) kuuluu tähän ryhmään.

     Kerhon alkuaikoina jäsenistölle järjestettiin kilpailuja monissa lajeissa, mutta myöhemmin osanotto
     tällaisiin tapahtumiin on romahtanut. Uutta virikettä tuntuu tuovan golf, joka vetää runsaasti jäseniä
    
mukaan. Tutustumistilaisuudet eri urheilulajeihin ovat aina kuuluneet ohjelmaan, Erittäin suosittuja ovat 
                         
olleet vuosittaiset koulutustilaisuudet. 
Nappulaliigan kummisetä
Merkittävän panoksen TuUK antoi turkulaiseen urheiluelämään vuonna 1965. Silloisen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Olavi Laaksosen vinkistä kerho lähti tukemaan kaupunginosien välisen jalkapalloilun Nappulaliigan perustamista. Kerhon silloinen puheenjohtaja Reino Linkosaari otti harteilleen myös Nappulaliigan puheenjohtajuuden ja seuraavan 10 vuoden ajan kerho antoi monenlaista tukea liigalle, kunnes se oli valmis itsenäistymään.

 

 


   
Turun Urheilutoimittajien Kerho
«  Lokakuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat