Fair Play -lehti: Vuoden Urheilija -valinnasta tulee koronapandemian takia poikkeuksellinen
20.10.2020 10:31 Uutiset / Urheilutoimittajain Liitto ry

Fair Play -lehti: Vuoden Urheilija -valinnasta tulee koronapandemian takia poikkeuksellinen

Koronapandemian vaikutukset näkyvät myös kuluvan Vuoden Urheilijan äänestyksessä, kun kaikki merkittävimmät arvokilpailut on joko siirretty tai peruttu tältä vuodelta. Poikkeuksellinen urheiluvuosi voi nostaa TOP10-listalle sellaisten lajien urheilijoita, joita siellä ei ole aiemmin nähty.

Kun koronapandemia pysäytti lähes kaiken kilpaurheilun maaliskuussa, ilmoille nousi kysymys, kannattaako tällaisena vuotena valita lainkaan Vuoden Urheilijaa. Suuren arvokilpailuvuoden piti sisältää olympialaisten ohella jalkapallon ja yleisurheilun EM-kilpailut. Ne ja lähes kaikki muutkin kansainväliset arvokilpailut peruttiin tai siirrettiin pois tältä vuodelta, viimeisimpänä salibandyn MM-kotikisat joulukuulta.

Vuoden Urheilija on valittu vuodesta 1947. Usein tittelin on saanut joku arvokilpailuvoittaja. Joskus jopa moninkertainen olympiavoittaja, kuten Lasse Viren (1972, 1976), Marja-Liisa Kirvesniemi (1984), Matti Nykänen (1988), Toni Nieminen (1992) ja Samppa Lajunen (2002).

Mukaan mahtuu laihempiakin vuosia, jolloin yhtään olympia- tai MM-tason voittajaa ei ole vuoden aikana Suomesta löytynyt. Viimeksi tällainen vaatimattomampi urheiluvuosi oli 2015, jolloin vuoden urheilijaksi äänestettiin sekä MM-pronssia että Timanttiliigan kokonaiskilpailun keihäänheitossa saavuttanut Tero Pitkämäki ennen Kaisa Mäkäräistä (MM-pronssia ampumahiihdossa) ja Jenna Laukkasta (2 uinnin lyhyen radan EM-kultaa).

Edellä listatut esimerkit antavat vastauksen myös alussa esitettyyn kysymykseen. Vuoden Urheilija kannattaa valita poikkeuksellisena vuotenakin.

Matti Hannula on toiminut Urheilutoimittajain Liiton Vuoden Urheilija -valiokunnan puheenjohtajana vuodesta 2012. Hänen mielestään asia on yksinkertainen.

– Kun ylipäätään urheillaan, silloin palkinto voidaan myös jakaa. Parhaan urheilijan valitsemisen kriteerit pysyvät silti pääpiirteittäin samana, vaikka arvokisoja ei tänä vuonna järjestetäkään. Äänestäjien on edelleen arvotettava urheilijoiden saavutuksia eri lajien kesken. Kuka on tehnyt kovimman tuloksen tai menestynyt parhaiten kansainvälisesti kovimmassa kisassa tai kovimmalla tasolla omassa lajissaan.

TOP25-lista tiivistyy

Vuoden Urheilija -äänestys muuttui viime vuonna. Mukaan tuli ennalta laadittu TOP25-ehdokaslista, jossa oli tiukat saavutuskriteerit.

– Tänä vuonna lista tiivistyy lyhyemmäksi. Pidämme riman edelleen korkealla, emmekä ota ketään ”ilmaiseksi” mukaan vain jonkun tietyn urheilijamäärän kasaan saamiseksi, Hannula linjaa.

Arvokilpailuton vuosi voi antaa aivan uudenlaisen näkymän vähemmän Suomessa julkisuutta saavien lajien urheilijoille.

– Yksi tällainen voi hyvin olla jääpalloilija Tuomas Määttä. Hän voitti Edsbyns IF:n riveissä Ruotsin mestaruuden ja valittiin sarjan parhaaksi pelaajaksi kaikkien aikojen toisena ulkomaalaisena. Täksi kaudeksi hän siirtyi Venäjälle SKA Neftjanikiin, joka oli keväällä jo selvittänyt tiensä Venäjän finaaliin, joka jäi kuitenkin pelaamatta. Mikäli pelaamatta jäänyt loppuottelu pelataan ennen uuden kauden alkua, kuten on ollut suunnitteilla, Määtästä voi tulla kahden maan mestari saman kalenterivuoden aikana.

– Määttää pidetään yleisesti maailman parhaana pelaajana. Vaikka Suomessa jääpalloa pidetään marginaalilajina, Venäjällä ja Ruotsissa laji on tosi iso ja arvostettu.

Lue lisää Matti Hannulan ajatuksista uusimmasta Fair Play -lehdestä: Fair Play -lehti 3/2020.


Vuoden Urheilijan 2020 äänestys alkaa 14. joulukuuta 2020.
Kuva: Urheilugaala.


   
Helsingin Urheilutoimittajat
«  Joulukuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat