Päivi Ahola HUT:n hallitukseen
17.3.2018 12:19 Uutiset / Helsingin Urheilutoimittajat

Suomen Ampumaurheiluliitto isännöi Helsingin Urheilutoimittajien vuosikokousta 7. maaliskuuta.

Otsikkokuvassa HUT:n hallitusväkeä: Taru Nyholm (vas.), puheenjohtaja Matti Hannula, Matti Lehtisaari, uusi hallitusjäsen Päivi Ahola ja Jarmo Niemenkari (oik).

Pekka Aaltonen piti vuosikokouksessa puhetta ansiokkaasti viime vuoden tapaan ja Matti Lehtisaari kirjasi päätökset.

Kokouksen aluksi pidettiin puheenjohtaja Matti Hannulan pyynnöstä hiljainen hetki kuolleen jäsenemme (18.8.) Pertti Alajan muistolle.

Erovuoroisista hallituksen jäsenistä Matti Lehtisaari, Jarmo Niemenkari ja Nina Vanhatalo valittiin jatkokaudelle. Jäsenyydestään kaksivuotiskauden jälkeen luopuneen Timo Innasen tilalle valittiin nyrkkeilypiireissä freelancerina toimiva Päivi Ahola.

Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Matti Hannula, Jarmo Färdig, Jani Merimaa ja Taru Nyholm ja Antti Salo. Riitta Koivuranta hoitaa jatkossakin teatterivaraukset.

Kokousväki kohahti siinä kohdin, kun puheenjohtaja Matti Hannula ilmoitti luopuvansa Urheilutoimittajain Liiton hallituksen jäsenyydestä 14.3. pidettävässä vuosikokouksessa. Hannula vetosi periaatteeseen.

- Tulen ensi syksynä eläkeikään, eikä Urheilutoimittajain Liiton hallitus ole mielestäni eläkeläisukkojen paikka. Tahdon olla tukemassa nuorempia voimia hallitukseen. Paikalliskerhon puheenjohtajana jatkan sitä vastoin mielelläni, Hannula totesi, eikä ottanut vastaväitteitä korviinsa.

Keskustelun jälkeen HUT päätti hallituksen esityksen mukaisesti ehdottaa Taru Nyholmia Urheilutoimittajain Liiton hallitukseen. Myös Nina Vanhatalo hakee jatkokautta UL:n hallituksessa.


Pekka Aaltonen (oik.) valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi ja Matti Lehtisaari sihteeriksi.

Ampumaurheilulla imago-ongelma

Ennen varsinaista vuosikokousta SAL:n puheenjohtaja Vesa Nissinen, toiminnanjohtaja Anne Lantee ja viestintäpäällikkö Lassi Palo esittelivät kokousväelle Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan liiton tiloja ja toimintaa. Useimmat urheilujärjestöt ovat muuttaneet Valimotielle Pasilan Radiokadulta.

Lantee kertoi, että tiloja on suunniteltu entistä yhteisöllisemmiksi ja digitalisaatiota hyödynnetään esimerkiksi vierailijoiden tunnistautumisessa. Varsinainen vuosikokous järjestettiin toimitilojen välittömässä läheisyydessä sijainneessa Taitotalossa.

Toiminnanjohtaja Lantee kertoi ammunnan imagohaasteista.

- Nyky-yhteiskunnassa aseita paheksutaan, ja kaikki harrastajat eivät uskalla edes kertoa harrastavansa ammuntaa. Sen mielikuvan muuttaminen on haastavaa, vaikka kyse on äärimmäisen vastuullisesta harrastuksesta. Ampuma-asevastaisuuden pohjalla on paljon tietämättömyyttä ja sitä kulttuuria tahdomme muuttaa, Lantee kertoi.

Vähäisen medianäkyvyyden lisäksi huono olosuhdetilanne huolestutti puheenjohtaja Nissistä.

- Pääkaupunkiseudun ampumaratatilannetta voisi kuvailla jopa katastrofaaliseksi, sillä sitä ei ole. Ampumaradat sijaitsevat syrjässä. Harrastajia on silloin vaikea houkutella mukaan.

Nissinen osasi kertoa lajin kannalta myös hyviä uutisia.

- Oulun Ruutikankaalle on suunnitteilla yksityisvaroin rakennettava Euroopan suurin ampumaurheilukeskus, missä on mahdollisuus jopa kansainvälisten kisojen järjestämiseen.

Urheilutoimittajan Liiton puheenjohtaja, HUT:n jäsen Kalle Virtapohja kertoo myös urakastaan saattaa kansiin vuoden päästä 100 vuotta täyttävän Ampumaurheiluliiton historia.

- Ampumaurheilu on oikeastaan tehnyt latua koko suomalaiselle kilpaurheilulle. Varhaisimmat kilpailutulokset ammunnassa on kirjattu jo vuonna 1865 ja vuodesta 1868 on lähtenyt liikkeelle järjestelmällinen kilpaurheilu laajemminkin. Jatkosodan päätyttyä ampumaurheilu Suomessa lakkasi kokonaan muutamaksi vuodeksi, Virtapohja avasi mielenkiintoista teemaa.


SAL:n toiminnanjohtaja Anne Lantee (vas.), Christian Friman, viestintäpäällikkö Lassi Palo, Teemu Rintala ja puheenjohtaja Vesa Nissinen (oik.)

Kuin transsissa

Ampujatkin tarvitsevat esikuvia, idoleita. Heitä tilaisuudessa edustivat Teemu Rintala, 36 ja Cristian Friman, 18.

Rintala voitti viime vuonna Moskovassa kivääripracticalin MM-kultaa ja valittiin vuoden parhaaksi ampumaurheilijaksi.

- MM-kisoissa oli mukana 38 maata ja tuhat ampujaa. Tavoitteeni on edetä ammattilaiseksi Yhdysvaltoihin, missä kisapalkinto voi olla jopa 50 000 dollaria. Ampuratojen vähyys on ampujalle kotimaassa ongelma, Rintala kertoi.

Parhaaksi nuoreksi ampumaurheilijaksi 2017 valittu Friman puolestaan kertoi tähtäävänsä 2020 olympialaisiin pienoiskiväärillä ammuttavassa kolmiasentoisessa (3x40) kilpailussa.

Hän kertoi luopuneensa kokonaan painoharjoittelusta sen aiheuttaman tärinän vuoksi.

- Voimaharjoittelu painoilla pistää lihakset tärisemään vielä seuraavanakin päivänä, ja silloin vakaus kärsii. Teen vain staattista lihasvoimaa ja kestävyyttä kehittäviä harjoituksia, Friman paljasti.

Puheenjohtaja Nissinen huomautti myös ampumaurheilun psyykkisten vaatimuksien kasvusta. Kisoissa voi olla suuria katsojamääriä ympärillä kuhisemassa ja tapahtumiin on tullut mukaan esimerkiksi kovaäänistä musiikkia.

- Henkinen valmennus ei ole mikään erillinen valmennuksen osa-alue, vaan sen pitää olla kiinteä osa jokaista harjoitusta, Nissinen totesi.

- Minua häly ja musiikki eivät haittaa. Olen kilpailutilanteessa kuin syvässä transsissa. Kuulen ärsykkeet, mutta aivoni eivät rekisteröi niitä, Friman totesi.


Kokousväkeä: HUT:n puheenjohtaja Matti Hannula (vas.), Matti Lehtisaari, Kaija Yliniemi ja Lauri Karppinen sekä teatterivastaava Riitta Koivuranta (oik).


Kaija Yliniemi ja Lauri Karppinen valittiin kokouksen ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi.

Teksti ja kuvat: Taru Nyholm









   
Helsingin Urheilutoimittajat
«  Kesäkuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat