Nieminen haluaa tekojen puhuvan
5.4.2014 17:23 Uutiset / Helsingin Urheilutoimittajat
Kahden järjestön puheenjohtaja painottaa yhteistyötä yli lajirajojen

Nieminen2.jpg (600 x 450)Risto Nieminen veti Mamma Rosaan parikymmentä HUT:n jäsentä. Etualalla vasemmalla Kauko-Aatos Leväaho ja oikealla Seija Lankinen.

Mitä jos Helsingin Urheilutoimittajat päättäisi perustaa lentopallojoukkueen, anoisi sille sarjapaikkaa, maksaisi kaikille pelaajille 5000 euron kuukausipalkkaa ja myisi sponsorisopimuksia joukkueen kulujen kattamiseen?

Ja kun mikään bisnes ei alkaisi yhteistyöhön tuollaisen urheilujoukkueen kanssa, pelaajat tekisivät Palkkaturvaan hakemuksen saamatta jääneiden palkkojensa maksamisesta. Ja hups, yhteiskunta maksaisi kulut Palkkaturvan kautta.

Ajatusleikki oli osa Olympiakomitean ja Valon puheenjohtajan Risto Niemisen osuutta Helsingin Urheilutoimittajien lounastilaisuudessa. Niemisellä on laaja-alainen urheilun tuntemus, ja se kuului päivän annissa. Mielenkiintoista tarinaa riitti.

Vaikka Nieminen on monessa mukana, kahden merkittävän järjestön puheenjohtajana hän on ollut yllättävän hiljainen ja vähän kantaa ottava. Siihen saatiin 3. huhtikuuta selitys.

- Haluan, että teot puhuvat.

- Minusta on parempi, että urheilijat kommentoivat. Urheilujohtajan kunnianhimo on sitä, että urheilijoille voidaan luoda parhaat mahdolliset olot onnistumiselle, Nieminen sanoi.

Taloudellinen fair play ei toteudu

Seurojen taloudellinen fair play on lähellä Niemisen sydäntä, kuten niin moni muukin urheilun seuratoimintaan liittyvä suuntaus.

- Michel Platini yrittää luoda Uefassa sääntöjä seurojen taloudenpidosta, Nieminen muistutti, mutta totesi, että vielä ollaan kaukana niiden noudattamisesta. Miten muuten satojen miljoonien veloissa olevat seurat voisivat koko ajan ostaa uusia, kalliita pelaajia.

Niemisen mukaan urheilu on nykyisin myös rahanpesupaikka, mutta siihenkään ei ole kunnollsiia kontrollimekanismeja, kuten ei ole keinoja ottelujen manipuloinnin estämiseen.

- Sanotaan, että pelaajien huonot palkat johtavat match fixingiin. Jos palkkoja nostetaan, vedonlyöntivilppi siirtyy vain sarjatasoja alemmas tai nuorten sarjoihin, Nieminen arveli.

Horisontaalista yhteistyötä kaivataan

Urheiluseurat kituvat talousvaikeuksissaan, ja Nieminen kaipaa niiltä laajaa yhteistyötä. Hänen mielestään esimerkiksi jääkiekon liigaseurojen johtajat voisivat yhdessä luoda pelisäännöt, joiden mukaan mennään. Nykytilanteessa yhteistyön sijasta seurat nokittelevat toisiaan, eikä yhteistyötä ole paljon muuten kuin SM-liigan kautta.

- Olen ollut paljon Roy Hodgsonin kanssa tekemisissä, ja joskus kun olin käymässä hänen luonaan, Hodgson sai puheluita Alex Fergusonilta, Martin O'Neilliltä, Tony Adamsilta, siis muiden joukkueiden managereilta. Kun ihmettelin, miten hän on niin paljon tekemisissä muiden seurojen managerien kanssa, Hodgson sanoi, että nämä ovat hänen tärkeimpiä työkavereitaan, Nieminen kertoi.

Järjestörakenteet elävät toiminnan mukaan

Lajien sisäisen yhteistyön lisäksi Nieminen korostaa yli lajirajojen menevää yhteistyötä. Hän uskoo, että järjestörakenteet joustavat toiminnallisen yhteistyön perässä.

- Kyllä meidän pitää päästä tästä siilojen maailmasta jo 2010-luvulle, Nieminen totesi.

Siiloilla hän tarkoitti lajiliittoja, jotka toimivat pitkälti yksin oman lajinsa parissa. Yhteistyötä muiden lajien kanssa ei juuri ole, eivätkä Valo-talossakaan lähekkäin olevat liitot juuri kohtaa. Miten muuten olisi selitettävissä se, että pelkästään Pasilassa liikuntajärjestöjen yhteisessä rakennuksessa on 416 erilaista it-järjestelmää!

- Mikään ei edisty, jos lajiliittojen ihmiset eivät löydä toisiaan yli lajirajojen. Urheilussa pitäisi ryhtyä ajamaan yhteistä etua sen sijaan, että ajettaisiin vaikkapa oman maakunnan etua, Nieminen korosti.

- Meillä ei riitä joka paikkaan osaamista. Osaaminen on saatava urheilijoiden käyttöön yli lajirajojen.

Olympiakomitea ja Valo ry käyvät nyt yt-neuvotteluja, koska järjestöt haluavat purkaa päällekkäistä toimintaa.

- Pitääkö Olympiakomitealla ja Valolla olla kummallakin pääsihteeri? Tai omat viestintäryhmät? OK:n ja Valon toimistot yhdistettiin Valo-talossa samaan tilaan, mikä on ollut hyvä uudistus, Nieminen arvioi.

Lasten liikuntaan uusia avauksia

Huippu-urheilu on Olympiakomitean näyteikkuna, ja Nieminen uskoo, että Olympiakomitealla on Sotshin viiden mitalin jälkeen helpompi työ etsiä yhteistyökumppaneita. Lontoon 2012 olympialaisten jälkeen sopimustilanne oli nolla, mutta tilanne on parantunut.

Hallinnollisia kuluja pitää silti alentaa, ja se tie on Niemisen mukaan esimerkiksi Valon ulkopuolelle jääneiden isojen palloiluliittojen ja voimistelun toive.

- Myös valtion järjestöille jakamissa avustuksissa näkyy hallinnon purkamisen paine. Me itse totesimme ministeriölle, että päällekkäisyyksiä on vielä, Nieminen sanoi.

Huippu-urheilu tarvitsee tuekseen vahvan lasten ja nuorten liikunnan, sillä passivoituvassa Suomessa ei muuten synny uusia huippuja. Nieminen pitää lasten ja nuorten liikunnan määrää häkellyttävän pienenä ja kaipaa tilanteen parantamiseksi uusia avauksia.

- Esimerkiksi Tanskassa valtio käyttää 30 miljoonaa euroa vuodessa siihen, että se takaa jokaiselle lapselle koulun jälkeen tunnin liikuntaa päivässä. Pitäisikö meilläkin lopettaa koulujen liikuntatunnit nykyisellään ja palkata liikunnanopettajat vetämään iltapäivisin liikuntaa, Nieminen heitti.

- Meillä sanotaan, että lapsen pitäisi liikkua 18 tuntia viikossa, jotta hän saisi luotua sellaiset pohjat, joilla voi ponnistaa huipulle. Tähän vanhemmat vastaavat, ettei se onnistu, koska lasten kuljettamiseen harjoituksiin menisi liikaa aikaa.

- Meillä ohjattu harjoittelu vie paljon aikaa. Lapsia viedään saleille tekemään sellaisia harjoitteita, joita he voisivat tehdä pihalla kavereiden kanssa, Nieminen vertasi ja kuvasi lasten kuljettamista harjoituksiin yleisimmäksi urheilun vapaaehtoistyöksi.

Teksti: Kaija Yliniemi
Kuvat: Lauri Karppinen


   
Helsingin Urheilutoimittajat
«  Lokakuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat