Urheilutoimittajilla onnistunut Kevätseminaarimatka Tukholmaan
11.5.2016 10:46 Uutiset / Urheilutoimittajain Liitto ry

Urheilutoimittajilla onnistunut Kevätseminaarimatka Tukholmaan

Urheilutoimittajilla onnistunut Kevätseminaarimatka Tukholmaan

Urheilutoimittajain Liitto järjesti jäsenilleen Kevätseminaarimatkan Tukholmaan maaliskuun puolivälissä. Ohjelmassa oli asiaa mm. Rio de Janeiron olympialaisista, urheilun rahoituksesta ja tietosuojasta urheilulääketieteessä. Tukholmassa kuultiin Suomen jalkapallomaajoukkueen tuoreimmat kuulumiset Aftonbladet-vierailun yhteydessä.

Kevätseminaarin avauksesta vastasi keihäänheittäjänä takavuosina tutuksi tullut Mikaela Ingberg, joka on siirtynyt aktiiviurheilijasta urheilujohtajaksi. Keväällä 2010 uransa lopettanut Ingberg työskentelee nyt Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön asiantuntijana, jonka vastuulla on valmistautuminen Rioon.

– Näkymät Rioon ovat äärimmäisen mielenkiintoiset, sillä Suomen joukkue on kasvamassa suureksi. Saamme Rioon noin 60 urheilijaa, arvioi Ingberg.

Kriteerit valintaan ovat suurin piirtein samanlaiset kuin ennenkin. Yksilölajeihin valittavalta edellytetään mahdollisuuksia 16 parhaan joukkoon sijoittumiseen.

– Valinnoissa huomioidaan kuitenkin urheilijan uran kaari. Nuorilla lupauksilla on mahdollisuus päästä mukaan, vaikka valintaehdot eivät aivan täyttyisi.

Ingberg on iloinen, koska joukkuetta on valittu viime syksystä lähtien.

– Olemme pystyneet nimeämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niin suuren osan joukkueesta kuin mahdollista. Ensimmäiset urheilijat valittiin lokakuussa ja toinen ryhmä joulukuussa.

Viimeiset näytöt voi antaa vielä kesällä. Paikkoja on jaossa vielä 20 lajissa, vaikka karsintoja on käyty muutamissa lajeissa jo pari vuotta. Ilmoittautumisen takaraja Rioon on 18.7.

Purjehduksessa olosuhdeselvityksiin satsattu paljon

Rio on yksi maailman haastavimmista paikoista purjehtijoille. Siksi olosuhdeselvityksiin on satsattu vaivaa säästämättä. Olympialaisiin tähtäävät purjehtijat ovat tehneet paljon töitä paikan päällä Riossa, ettei mikään pääsisi yllättämään.

– 2013 testikisat olivat meille iso juttu. Opimme paljon olosuhteista ja ihan kaikesta muustakin, koska kyseessä oli sama formaatti kuin olympialaisissa tulee olemaan, sanoo maajoukkueen valmentaja tai team manager, kuten Jan Thorström mieluummin itseään luonnehtii.

Purjehtijat eivät luonnollisesti ole Riossa yksin, mutta monelle saattaa olla yllätys, kuka on huoltojoukoista tärkein. Meteorologi!

– Meillä on aivan maailmanhuippu siihen hommaan, Martin Gahmberg. Rio on yksi haastavimmista paikoista purjehtijoille, joten sen takia olosuhdeselvityksiin on satsattu paljon. Rata-alueita on kuusi, ja jokainen luokka purjehtii niillä ristiin. Erilaisia virtauksia ja olosuhdevaihtoehtoja on lukematon määrä, mutta olemme Martinin avulla voineet valmistautua kaikkeen, Thorström myhäilee.

Pelaajan yksityisyyttä halutaan kunnioittaa

Jääkiekkoliitto, SM-liiga, Pelaajayhdistys ja Tietosuojavaltuutettu ovat laatineet yhteistyössä tarkat ohjeet siitä, miten pelaajien loukkaantumisista tiedotetaan. Pelaajan yksityisyyttä halutaan kunnioittaa ja pelaajien loukkaantumisista tiedotetaan hyvin niukasti. Joskus vammoista kerrotaan tarkemmin, mutta näissä tapauksissa tästä on sovittu pelaajan kanssa. Saattaa olla niinkin, ettei seurakaan saa tietoja kaikista yksityiskohdista.

– Oikeus tarkkoihin tietoihin on vain urheilijalla ja häntä hoitavalla lääkärillä, painotti lääkäriasema Diacorin viestintäjohtaja Esko Heikkinen.

Tiukka tietosuoja on tullut tutuksi kaikille jääkiekkoa seuraaville. Vammat kuitataan usein termeillä ylävartalo- tai alavartalovamma, mutta kevään ratkaisupeleissä ei paljasteta usein sitäkään.

– Pelaaja voi halutessaan kertoa vammoistaan tarkemmin, mutta kannattaako hänen tehdä sitä. Tiedot saattavat vaikeuttaa pelaajan asemaa tulevissa sopimus- tai sponsorineuvotteluissa, Heikkinen muistuttaa.

Heikkinen huomauttaa, että urheilija voi myös valehdella eikä jää siitä kiinni, koska kukaan ulkopuolinen ei pääse tarkistamaan tietoja vammoista tai mahdollisesta sairastelukierteestä.

– Meidän muiden on mahdotonta tietää, onko urheilija kertonut totuuden. Joissakin tapauksissa hän saattaa selitellä surkeiksi jääneitä tuloksiaan kärsimillään vaivoilla, Heikkinen toteaa.

Sponsoriraha harvinaisen tiukassa

Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo on toiminut kaiken muun tekemisensä ohessa vajaan kahdenkymmenen suomalaisen yksilöurheilijan managerina. Oikeaa määrää mies ei omien sanojensa mukaan enää edes muista. Nyt Harkimo sanoo kuitenkin keskittyvänsä paria poikkeusta lukuun ottamatta rahankeruussa vain ja ainoastaan Jokereihin.

– Urheilumanagerina toimiminen on tänä päivänä oikeasti niin v…n kovaa hommaa, ettei se yksinkertaisesti elätä. Sponsoriraha on nyt harvinaisen tiukassa, Harkimo tiivisti.

– Jos ei ole menestystä, ei ole myöskään rahaa. Se on ikävä yhtälö tämän päivän suomalaisessa urheilussa. Kuka viitsisi tukea jotain kisassa kuin kisassa karsiutuvaa mäkihyppääjää.

– Ruotsissa sponsorirahaa liikkuu kymmenisen kertaa enemmän kuin Suomessa, mutta siellä on myös enemmän valovoimaisia tähtiä. Urheilulla on Ruotsissa jotenkin vain parempi imago, vertasi Harkimo.

Kysymykseen Lahden taannoisten MM-hiihtojen vaikutuksesta urheilun imagoon Suomessa kansanedustaja (kok.) vastasi viisto hymy suupielessään.

– En osaa vastata, en ole poliitikko. Olen realisti ja puhun totta.

”Ei tyhmiä keltaisia kortteja”

64-vuotias kokenut ruotsalaisvalmentaja Hans Backe otti Suomen jalkapallomaajoukkueen komennukseensa tammikuun alusta. Urallaan monissa seuroissa, kuten New Yorkin Red Bullsissa, FC Kööpenhaminassa ja Manchester Cityssä valmentanut Backe avasi valmennusfilosofiaansa Kevätseminaarimatkan osallistujille Tukholmassa.

Backen mukaan tärkeintä joukkueen ensitapaamisessa oli saada noin 23:sta eri seurasta tulevilta pelaajilta kitkettyä seura-ajattelu pois. Joukkue ehti olla koolla vain muutaman kerran ennen maaotteluja, joten ensimmäisiä sisään ajettavia asioita ei voinut olla montaa.

– Ei tyhmiä keltaisia kortteja. Niihin ei Suomella ole varaa, hän aloittaa listansa.

Lisäksi maajoukkueluotsi toivoo pelaajiensa olevan hereillä koko ajan.

– Ei saa tuntea itsesääliä. Ei edes pientä hetkeä, jos vaikka maalipaikka on mennyt ohi. Koko ajan on oltava hereillä ja minimoitava virheet.

Backe toivoo myös, että hänen aikanaan Huuhkajat menevät koko ajan kentällä eteenpäin.

– Kun keskilinja on ylitetty, en halua nähdä edes sivuttaissyöttöjä, vaan koko ajan olisi pyrittävä eteenpäin.

– Jalkapallo on juoksupeli. Meidän täytyy juosta enemmän. Pelaaja pitää palloa 90 minuutin aikana ainoastaan 45 sekuntia, joten on tärkeää mitä sinä aikana tekee, Backe jatkaa.

Mobiili aina ensin

Ruotsalaisen iltapäivälehden Aftonbladetin urheilutoimituksessa on 50 työntekijää eri rooleissa: kirjoittavia toimittajia, käsittelijöitä, uutisten jakajia sosiaalisen mediaan, tv-tuotantoa ja nettivuorolaisia.

– Emme ole enää pelkkä sanomalehti, Mattias Karlsson sanoi Aftonbladetin tiloissa Tukholman keskustassa asemaa vastapäätä.

Lehdellä on tiukka linja. Jalkapallo, jääkiekko, ravit ja urheiluvedonlyönti valtaavat perinteisen lehden sivut. Muut lajit saavat tyytyä pieneen julkisuuteen ja pieniin uutisiin. Ei Aftonbladet jätä uutisoimatta muiden lajien tapahtumia, jos aihetta on, mutta nämä päälajit hallitsevat lehteä päivästä ja viikosta toiseen.

– Meillä on noin 1,5 miljoonaa lukijaa, joista 80 prosenttia tulee mobiilin kautta. Kaikessa työnteossa on aina ajateltava mobiilia ensin. On mietittävä, miten juttu tehdään mobiiliin, Karlsson sanoi.

Hän vetää lehden ravi- ja peliosastoa, joka lohkaisee laajan tilan aina ilmestyessään.

– Toinen iso fokus on sosiaalinen media. Meille tulee joka päivä 250 000 lukijaa Facebookin kautta. Sitä kautta olemme saaneet paljon maksavia seuraajia.

Rio de Janeiron olympialaisiin Aftonbladet lähettää 16 toimittajaa. Ranskan EM-jalkapalloon lähtee kymmenen hengen tiimi.

– Kaikki tekevät ensin on line -jutut, ja lehti koostetaan sen jälkeen niistä jutuista. On line -jutuista katsotaan, mitkä sopivat lehteen, kertoi Karlsson.

Kirjoittamisen lisäksi on paljon live-tuotantoa omalle kanavalle.

– Tämä on kokonaan uusi tapa ajatella. Vielä 3-4 vuotta sitten toimittaja meni tapahtuman jälkeen hotelliin ja alkoi kirjoittaa. Nyt kaikki teksti pannaan heti julki.

Rio de Janeirosta Aftonbladet tekee päivittäistä televisio-ohjelmaa, vaikka Karlsson myönsi, ettei se helppoa ole. Ostetut tv-oikeudet rajoittavat lehtitalojen mahdollisuuksia tehdä live-tuotantoa olympialaisista, ja työskentelypaikat ovat rajallisia.

– Yritämme olla vähän nopeampia kuin tavallinen televisio. Meidän ei tarvitse odottaa lähetysaikojen alkamista.

Urheilutoimittajien vierailupäivänä ykkösuutinen oli kerännyt 109 000 klikkausta kello yhteen mennessä. Uutisessa mainitaan Zlatan Ibrahimovic otsikossa.

– Zlatan kiinnostaa aina.

 

Kevätseminaarimatkan yhteistyökumppanina toimi Diacor.


   
Urheilutoimittajain Liitto
«  Elokuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat