Urheilutoimittajan tulevaisuus kiinnostaa - liiton koulutustilaisuudessa yli 70 osallistujaa
14.9.2015 11:55 Uutiset / Urheilutoimittajain Liitto ry

Urheilutoimittajan tulevaisuus kiinnostaa - liiton koulutustilaisuudessa yli 70 osallistujaa


Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen:
Urheilutoimittaja selviää tulevaisuudessakin,
jos pystyy - aidosti - irtautumaan
tulosraportoinnista. Kuva: Matti Hannula.

Urheilutoimittajan tulevaisuus kiinnostaa - liiton koulutustilaisuudessa yli 70 osallistujaa

Urheilutoimittajain Liiton alkusyksyn koulutustilaisuus ”Millainen on urheilutoimittajan tulevaisuus?” sai jäsenet liikkeelle. Paikan päälle saapui reilut 70 osallistujaa kuulemaan miltä urheilutoimittajan tulevaisuus näyttää.

Koulutustilaisuuden ensimmäinen alustaja, Iisalmen Sanomien päätoimittaja Jarkko Ambrusin, on tehnyt lehdessään rohkean ratkaisun.
- Lakkautimme urheilu- ja kulttuurisivut kokonaan. Meillä ei ole enää yhtään erikoistoimittajaa, vaan yhteinen tiimiorganisaatio.

Iisalmen Sanomat keskittyy uudistuksen jälkeen tulosuutisoinnin sijaan tarinoihin ja henkilökuviin.
- Tuomme mielenkiintoisia persoonia vahvemmin esille, sillä haluamme antaa lisäarvoa lukijoillemme.
- Teemme toki yhteistyötä seurojen kanssa koko ajan ja annamme heille pientä opetusta. Tavoitteena on, että me tarjoamme alustan ja kaikki tulokset tulevat verkkopalveluumme seurojen kautta, kiteytti Ambrusin.

Lehden uudistuksesta on tullut toimittajien keskuudessa kipuilua, mutta lukijoiden positiivinen palaute antanut lisää virtaa.
- Jostain on luovuttava, jotta voi luoda jotain uutta, tiivisti Ambrusin.

Robotit tulevat, mutta vain tulosurheiluun

Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen loi kattavan kuvan Yle Urheilusta, urheilumaailmasta ja urheilutoimittajan roolista.
- Meidän on annettava yleisölle tunnetta, ja se on parasta suorana. Me teimme oman osamme viime vuonna lähettämällä kaikkiaan 2 900 tuntia ensilähetyksiä radiossa ja tv:ssä.

Mistä urheilun tunne sitten syntyy?
- Liveä, statistiikkaa ja tarinoita.
- Statistiikan takana on käsittämätön aarrearkku urheilutoimittajille. Se täytyy hyödyntää, kiteytti Pokkinen.
- Vuonna 2020 on myös tarjottava yhdestä paikasta kaikki penkkiurheilijan haluamat asiat kuluttajan omilla painotuksilla.

Mutta minkälainen on sitten urheilutoimittajan rooli tulevaisuudessa Yle Urheilun päällikön silmin?
- Jotta voi selvitä, täytyy olla maailman paras jollain urheilun osa-alueella ja toimia kaikissa välineissä. Urheilutoimittaja selviää tulevaisuudessakin, jos pystyy - aidosti - irtautumaan tulosraportoinnista. Robotit tulevat, mutta vain tulosurheiluun. Mikään robotti ei pysty erikoistumaan, luomaan uusia näkökulmia tai tuomaan uutta lisäarvoa. Sen tekee urheilutoimittaja.

Helsingin Sanomien sosiaalisen median sisällöntuottaja Kirsi Alm-Siira toivoi, että tulevaisuudessa urheilutoimittajilla annettaisiin riittävästi työvälineitä ja aikaa somen päivittämiseen.
- Aina toivotaan, että some-kanaviin tuotetaan paljon sisältöjä, mutta ei ole välineitä, eikä aikaa. Ja missä ovat erikoistuneet some-toimittajat? Ei löydy.
- Sosiaalinen media on tullut ryminällä uutisvälineeksi, mutta toimitusten prosessit ja strategiat eivät ole kuitenkaan pysyneet mukana, sanoi Alm-Siira.

Yksityisyrittäjän arki: hanketta hankkeen perään

Koulutustilaisuudessa pureuduttiin myös yksityisyrittäjän elämään. Yksityisyrittäjä Tuomas Muraja on hyvä esimerkki itsensä työllistäjästä, joka on luonut monipuolisia ja -kanavaisia ideoita itsensä työllistämiseksi.
- Alalla muuttuu kaikki, joten jokaisen on oltava mukana muutoksessa omalla luontevalla tavalla. Uusia lähestymistapoja on vaikka kuinka paljon.

Murajan esimerkki oman kirjan markkinoinnista ja viestinnästä avasi hyvin ahkeran yksityisyrittäjän työnkuvaa.
- Yksityisyrittäjänä näkyvyys täytyy ansaita, jotta se poikii lisää töitä. Markkinointi on hoidettava usein itse. Kun pohjatyö on tehty hyvin ja kaikki kanavat ovat käytössä, se tuottaa useimmiten myös tulosta. Kikkailua ei tarvitse harrastaa, sillä hyvää sisältöä jaetaan aina, ja hyvä sisältö tuo ansaittua medianäkyvyyttä. Monipuoliselle tekijällä riittää aina töitä.
- Täytyy myös muistaa, että somessa ei olla vain, koska kaikki muutkin ovat. Somessa on oltava aktiivinen, kommentoitava ja osallistuttava, tiivisti Muraja.

Sittenkin oma yritys?

Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas toi osallistujille tiivistetyn paketin yrittäjyydestä freelancerina.
- Vaihtoehtoina ovat oma yritys tai työskentely free-kortilla. Oman yrityksen perustajat huolehtivat itse ennakkoveroista ja free-verokorttilaisten ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. 

Jokaisen freelancerin tulee myös muistaa, että hän joutuu itse huolehtimaan työhönsä liittyvistä sivukuluista.
- Jos freelancer laskuttaa tekemästään työstä 500 euroa, niin se ei ole suinkaan 500 euron palkka tehdystä jutusta. Tästä 500 euron summasta noin puolet menee työn sivukuluihin, kuten eläkemaksuihin, vakuutuksiin, työvälineisiin, työtiloihin ja työmatkoihin.

Palkkiokysymykset ovat aina mielenkiintoisia ja haasteellisia. Salokankaalla on niihin hyvä neuvo.
- Kannattaa toimia aina ammattimaisesti. Jos lähdet alennusmyyntiin oman työn hinnoittelussa, se tulee jatkumaan niin myös tulevaisuudessa. Jousto omissa palkkioissa vaikuttaa aina myös kollegoiden palkkioihin. Sekin on hyvä muistaa.


   
Urheilutoimittajain Liitto
«  Toukokuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Tapahtuma
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Ilmoittautuminen
 
 Hakuaika
 
 Fair Play -lehti
Kategoriat